Hieman tietoa haikujen estetiikasta löytyy Alan W. Wattsin loistavasta kijasta Zen, kappaleessa Zen taiteessa.

 

Haikublogi jää nyt tauolle vähäksi aikaa, tai ainakin uudet merkinnät vähenevät, koska olen muuttanut uuteen taloon, jossa ei ole vielä nettiä. Jos olette ihmetelleet uusien haikujen vähäistä määrää johtuu se remontista, jota on tehty nyt yli kuukauden. Se onkin ollut loistava keino päästä eroon liiallisesta älyllisestä ajattelusta tekemällä jotain ruumiillista työtä. Toisaalta, on se remontti ja muutto syönyt miestäkin. Olen odottanut innolla sitä päivää, kun pääseen uuteen kotiin, heittämään itseni pitkäksi sohvalle. Juoden hyvää kahvia ja vain olla, joutilaana. Toivotavasti niitä runojakin alkaa sitten syntymään.

 

 

                        uni ei tule
                            ikkunasta avautuu
                            tyhjä öinen kaupunki

Siitä on jo aikaa kun kaverini tuli yhtenä loppukesän päivänä vastaan ja kertoi koko kaupungin olleen muurahaisten valtaama. Niillä oli nimittäin parveilulennon aika. Minulta se oli kokonaan jäänyt näkemättä. Olisin niin halunnut kokea sen, siksi se ajatus on jäänyt mieleeni kummittelemaan. Lentävät muurahaiset vievät ajatukseni takaisin lapsuuteeni maaseudulle. Tuolloin olin innokas luontoa tutkiva pikkupoika ja seurasin tiiviisti muurahaisten (tarkemmin mauriaisten) elämää kotipihalla. Niiden kulkua reiteillänsä, suojamuurien rakentamista pesäaukkojen ympärille ja saaliin raahamiista sinne. Pidin kirjaa muurahaisten aktiivisuudesta vuorokauden eri aikoina. Lentomuurahaisten tullessa esiin innostuin entisestään kun yritin löytää kaikille siivekkäille omaa pesäpaikkaa, nostamalla niitä pois kivetyksiltä ja viemällä ne turvaan maan koloihin ja aukkoihin.


                   Yksi päivä kun
                   muurahaiset täyttävät
                   ilmatilan kokonaan

                   Lumi yllätti –
                   vielä vihreät lehdet
                   syreenin yllä



Edellinen kirjoitusmuoto on aika vakiintunut länsimaalainen tapa. Voisihan sitä haikuja kirjoittaa hiukan japanilaisittainkin. Vaikka siten että lukijan tehtävänä on tavuttaa runo itse. Tai ylhäältä alas, ja vasemmalta oikealle.


          Lumi yllätti vielä vihreät lehdet syreenin yllä



                    s    v    l
                    y    i    u
                    r    e    m
                    e    l    i
                    e    ä   
                    n         y
                    i    v    l
                    n    i    l
                         h    ä
                    y    r    t
                    l    e    t
                    l    ä    i
                    ä    t

                         l
                         e
                         h
                         d
                         e
                         t

Yksi pieni, mukava, muistikuva palasi kesän ajalta. Minulla oli ollut pitkät hiukset jo vuosia (ellei jopa vuosikymmen) ennen kuin leikkautin ne lyhyemmiksi. Pitkiksi ne ovat tosin taas kasvamassa.



                   Hiustenleikkuu ja
                   jälleen pitkästä aikaa
                   tunnen tuulen niskassa

                   pihatiellä
                   ruskalehdet mattona
                   kotiin palatessa

                   Viilenevä sää
                   punertaa hehkuviksi
                   pihlajanmarjat

Tässä vuodenajassa on inhottavaa ikävä harmaa taivas, joka voi kestää päiviä. Vaikka aikaisemmin kirjoitinkin etten runoile kesästä enää, niin silti satunnainen auringon paiste kuulaalta taivaalta siirtää ajaukseni kesään. Auringon valosta hohtava parvekkeeni valkoinen seinä kirkkaan sinistä taivasta vasten on kuin olisi jossain välimeren maassa.


                   sattumalta kun
                   pilviverho repeää
                       kesä muistuu mieleen

                   Pilvisumulla
                   kiedottu koko tienoo
                    – kaukaisuudessa kuusi

                   lehtien lakastuessa
                   kynä ei kirjoita
                   enää kesästä

                   Tuuli käy puissa
                   Keltaisia lehtiä
                   Alkaa satamaan

                   Pihlaja, oksat
                   marjoista taipuneina
                   odottaa ottajia

                   Punaisen mökin
                   takapihalla syntyy
                      myrkkysieniä

                   Märän syystaivaan
                   pilvissä kantautuvat
                   hanhien kutsut