En saa kirjoitettua runoja. On niin kuumakin. Olen yrittänyt, mutta saan vain muutaman keskinkertaisen tai mitäänsanomattoman aikaiseksi. En pysty keskittymään. Vaellan sinne tänne. Samoin tekee ajatuksenikin. Kun istun penkille tai makaan nurmella on mieleni tyhjä. Katson vain ohi meneviä ihmisiä, lintuja ja pilviä. Ehkä näin on tarkoitettukin; jättää sanat ja antaa maailman tulla itseeni. Välillä tunnen rauhan.


            Kuumuus tylsyttää.
                En saa tehtyä yhtään
                kunnon riviä.