Aikaisemmat runot huhtikuulta 2006
(ilmestyneet edellisessä blogissa)
Sunnuntai 30.4.2006
nokkosperhoset
ympäriinsä kieppuen
kosiotanssit
Lauantai 29.4.2006
Vapaamittainenkin haiku:
kotona yksin
ilkosillaan
aurinko iholla
Perjantai 28.4.2006
Katupölyä
silmissä - todellakin
kaipaan sadetta
Torstai 27.4.2006
Tänään tapahtui;
kevään ensikukkaset
nousivat maasta.
Kuusi pientä, pihalla
aivan tavallisella.
Keskiviikko 26.4.2006
ovi raollaan
tuulenvire verhoissa
kaupungin kumu
Tiistai 25.4.2006
oli vain hetken
yökkönen ikkunalla
lensi pois yöhön
Maanantai 24.4.2006
Patamäeltä
koko kotikaupunki
kertakatseella
Sunnuntai 23.4.2006
Ilta syvenee.
Tuuli kuljettaa jostain
leipomon tuoksut.
Lauantai 22.4.2006
Kevät rantautuu,
yllätänkin itseni
viheltämästä
Kotkamaan tiellä,
metsän puut kumartavat
vielä talvelle
Perjantai 21.4.2006
eksynyt kurki
huutaa, kiertää taivaalla
ei löydä muita
Torstai 20.4.2006
savupiipulla
- patsaana halkoo tuulta -
tähystää lokki
Keskiviikko 19.4.2006
Leppoisa päivä
tulevat ja menevät
pilvien hahmot
Tiistai 18.4.2006
Eräs varis
Harjoitellessa näytelmääni kauppakoulun tiloissa alkoi monesti kuulua
jostain kummaa koputusta. Äänen lähteeksi paljastui lopulta varis, joka
ilmeisesti asusteli lähettyvillä. Sillä oli menossa jokin oma projekti,
josta emme päässeet koskaan selville. Varis oleskeli ovensuun
katoksella ja naputteli siellä peltiä. Tauoilla kävimme ulkona
nauttimassa kevätauringosta ja ihmettelimme eläimen touhuja. Minua se
huvitti, mutta ystävääni se ärsytti ja hän yritti häätää lintua aina
pois.
Kerran taisi muistaakseni joku vanha mestari runoilla kuolleesta
sisiliskosta kivellä auringonpahteessa. Minua ajatus liikutti kovasti;
sen hauraus, katoavaisuus ja yllättävyys. Mietin, jos löytäisin oman
sisiliskoni. Mitä tuntisin, mitä siitä sanoisin. Tänään sen sitten
kohtasin.
Oli harmaa ja sateinen päivä, kun olin matkalla kauppakoululle. Siinä
aivan oven edustan pihalla näin kuolleen linnun, variksen. Se sama
eläin, joka koputteli katolla. Siinä se oli selällään maassa, pullea
rinta, pää taipuneena taaksepäin, musta nokka, käppyräiset jalat
yhdessä. Riensin vierelle ja tuijotin pitkään lintua. Kohtalo oli
tuonut minulle nyt sen kuolleen eläimen. Vaikka nyt toivoin, ettei se
olisi ollut tämä. Täytyisi olla varovainen mitä toivoo. Onko minulla
sydäntä kirjoittaa tästä variksesta. Halventaa sitä runoilullani. Mutta
ajatukset eivät jätä rauhaan, minun on pakko kirjoittaa.
varis kuolleena
märässä ruohikossa
vanha tuttuni
Maanantai 17.4.2006
juuri syöneenä
valtaa lämmin väsymys
käperryn peittoon
Sunnuntai 16.4.2006
Kohmeessa vielä
kevään ensiperhonen
katukivellä
Lauantai 15.4.2006
Muisto lapsuudesta:
Niitetty pelto
heinänkorret pistelee
jalkapohjia
Perjantai 14.4.2006
Eilinen ilta:
oiva idea
huuhdon siis absintilla
kipeän kurkun
onnea minä!
tein itselleni maukkaan
absinttipaukun
(muisto menneestä)
kaksi ystävää
yksi absinttipullo
paljon puhetta
salainen toive
tulkaa kaikki säälimään
häpeällistä
valmistan vielä
toisen vihreän juoman
keskinkertainen
tylsistyneenä
keksin kuvitteellisen
ystävän viereen
kipulääkkeitä
ja viinaryyppy päälle
nukkuisin hyvin
Torstai 13.4.2006
vilustuneena
jälleen viinaa lääkkeeksi
huolestuttavaa
Keskiviikko 12.4.2006
vesilammikot
yön jäljiltä jäätyneet
pian särkyvät
Tiistai 11.4.2006
pilvinen taivas
harmaa, kuten mieleni
muutama varis
Maanantai 10.4.2006
Jäljet lumessa -
varis, hiiri ja jänis
kulkeneet tästä
Pensas kylmissään
- ruusunmarjan hattuna
luminokare
Lauantai 8.4.2006
hetki keväässä
ei mitään poistettavaa
ei lisättävää
Perjantai 7.4.2006
vesi valtaa tiet
hypin vain kuin mikäkin
temppuapina
Torstai 6.4.2006
lunta aina vaan
missä taivas missä maa
kaikki valkeaa
Koska japanilaiset eivät käytä haikuissaan loppuriimityksiä. Laitetaan tästä samasta muutama vaihtoehtoinen versio:
lunta aina vaan
missä maa missä taivas
kaikki valkeaa
aina vaan lunta
missä maa missä taivas
kaikki valkeaa
aina vaan lunta
missä taivas missä maa
valkeaa kaikki
lunta aina vaan
missä taivas missä maa
valkeaa kaikki
Keskiviikko 5.4.2006
kätten välissä
kattila nuudeleita
höyry kasvoilla
Tiistai 4.4.2006
sohjolätäköt -
pyöräakrobatia
välttämättömyys
harmaa on taivas
varis vaakkuu ja vaappuu
lepän latvassa
Sunnuntai 2.4.2006
yksin vuoteessa
juon rommipullon loppuun
sitten nukahdan
Lauantai 1.4.2006
aina vaan lunta
huhtikuun ensimmäinen
kesä peruttu
maanantai, 18. helmikuu 2013